Kylppärin matto

Äitini pyysi ennen joulua lahjaksi uutta virkattua mattoa kylpyhuoneeseen. Kävin sitä varten ostamassa reilun kilon painoisen kerän matonkudetta. Karu totuus kuitenkin iski vasten kasvoja, kun tajusin pari päivää ennen joulua, että kudetta oli liian vähän! Löysin vanhoista varastoistani lisää samantyylistä luonnonvalkoista kudetta, jolla pystyin mattoa vielä pari kierrosta jatkamaan. Silti siitä tuli hieman liian pieni. Lupasin kuitenkin virkata mattoon vielä pari kierrosta lisää, jos paikan päälläkin vielä näyttää siltä, että matto on liian pieni. Tarkka halkaisija taisi olla 63 cm. 

Mattoon on sovellettu tätä Kauhavan Kangas-Aitan ohjetta, jota olen aiemminkin jo moneen mattoon hyödyntänyt. 

Piparikranssi

Joulun iloksi tein tällaisen piparikranssin asuntomme seinää somistamaan. Ajattelin heti alkuun, että fiksumpaa turvautua valmiisiin pipareihin kuin alkaa taikinasta asti väsäämään omia! Keksihyllyltä valikoituivat mukaan Töysäläiset Piparkakut, koska olivat sopivan paksuja (= toivottavasti myös kestäviä!). Kiinnitin ne yhteen sulatetulla sokerilla. Ensin kiinnitin päällekäin limittäin kaksi kerrosta, mutta sitten totesin, että kestävyyden takaamiseksi on parempi lisätä päälle vielä kolmaskin kerros! Ja tällainen siitä sitten tuli:

Koska kranssia ei ole tarkoitettu joulun jälkeen syötäväksi, toteutin koristelut laatikon pohjalta löytämälläni keltaisella kankaan kuviointiin tarkoitetulla kohovärillä. Mielestäni nuo epäsymmetriset kuvioinnit sopivat kranssiin mainiosti! Vähän vielä satiininauhaa ympärille ja piparikranssi on valmis!

Toivottavasti saan säilytettyä tämän kranssin ehjänä myös ensi jouluun *<:)

Tonttu-ukot lasin alla

Viinilaseilla voi tehdä muutakin kuin juoda niistä viiniä. Kuten esimerkiksi tehdä niistä lasivitriinejä pienille tonttu-ukoille Under the dome -hengessä! Tämän idean sain selaillessani erästä koti-alkuista lehteä. Lieneekö ollut Kodin Kuvalehti, Kotivinkki vai Kotiliesi, kuka näitä muistaa... No, joka tapauksessa hauska idea! Lehdessä kuvun alla taisi olla pieniä muovieläimiä, mutta minä keksin laittaa sinne tällaisia joskus aikoinaan Tiimarista ostettuja paperiin liimattavaksi tarkoitettuja tonttuja. Eihän niille mitään käyttöä ole vuosien saatossa löytynyt kun vasta nyt. Mutta tähän tehtävään ne soveltuvatkin aivan erinomaisesti!

Liimasin tonttu-ukot (tässä tapauksessa tosin tonttuakan) jaloistaan viinilasin suuaukon kokoiseen palaan valkoista kartonkia, kas näin:

Lumena olen käyttänyt pumpulia jonka päälle olen sirotellut pieniä lumihiutaleita.

Asetelman kruunaavat vielä tuikut lasien pohjien päällä.

Sydänheijastin

Ulkona on niin pimeää, että heijastintahan tässä tarvitaan! Keksin tämän heijastinmallin omasta päästäni pari vuotta sitten ja nyt päätin tehdä näitä muutaman lisää. Heijastin on toteutettu ompelemalla paksun sydämenmuotoisen huopapalan päälle pienempi heijastinkankaasta leikattu sydän. Pieni kiva yksityiskohta heijastimessa on tuo paperileikkurilla kulmaan leikattu lumihiutale. Tällä kertaa tein toisesta heijastimesta roikkuvan version, joka on toiselta puoleltaan täysin identtinen tämän etupuolen kanssa.

Tässä toinen heijastin hieman eri väreissä. Omaan mieleeni on enemmän tuo ensimmäinen versio, mutta kyllä tämä toinenkin menettelee :)

Tämä versio on edellisestä poiketen rintaneulalla kiinnitettävä. Tajusin vasta kun sain heijastimen valmiiksi, että ehkä olisi pitänyt tehdä tuo heijastinsydäntä kierävä tikkaus ennen takaosan tummemmanpunaisen huopapalasen kiinnittämistä niin ei tikkaus näkyisi noin rumasti... Mutta takapuolelle se jää joka tapauksessa niin en jaksanut lähteä purkamaan!

Kudotut tyynyt

Eräs ystäväni meni naimisiin viime kesänä ja pyysi lahjaksi kudottuja sisustustyynyjä. Tuumasta toimeen siis! Kesällä kun on aavistuksen haastavaa löytää käsityömotivaatiota niin meinasi jälkimmäisen tyynyn kutomisen kanssa tulla hieman kiire. Ja se näkyy myös työn jäljessä... No eiköhän ero tasoitu käytössä! Saaja oli ainakin kovasti tyytyväinen tyynyihin :)

Vaikka alla olevassa kuvassa näyttääkin, että tyynyt olisivat hieman eri sävyisiä niin luonnossa sävy on tismalleen sama. Lankana olen käyttänyt Novitan Isoveli-lankaa kaksinkertaisena ja melko muhkeiden puikkojen kera. Vasemmanpuoleisen tyynyn ohjeen olen löytänyt täältä ja oikealla olevan täältä. Tykkään siitä, että vaikka tyynyt ovat malliltaan erilaiset, on niissä kuitenkin yhdistäviä neulekuvioita. Näyttävät siis olevan samaa paria vaikka erilaisia ovatkin!

Tässä vielä lahja paketoituna kortin kera lahjapöydällä. Tällaisia tyynyjä on niin vaikea paketoida, että mielestäni parhaiten toimii yksinkertainen satiininauha.

Mustasukkainen

Sain ystävältäni keväällä toimeksiannon tehdä mustat polven alle ulottuvat villasukat. Projekti sai alkunsa heti keväällä, mutta kuten alussa jo uumoilin jäi se kesän jalkoihin. Syksyn sitten koitettua löysin (hieman omaksikin yllätykseksi) mustan neulemytyn käsityökassin pohjalta. Olin ehtinyt sen kesän aikana jo unohtaa! Mutta ei kun tuumasta toimeen ja vanhaa projektia jatkamaan! Sukat valmistuivat mukavasti ennen kuin säät pääsivät liiaksi kylmenemään. Ja kovasti oli saajakin tyytyväinen uusiin sukkiinsa :)

Ohje näihin Novitan 7 Veljestä -langasta tehtyihin sukkiin löytyy täältä.

Mustia sukkia on kyllä todella haastavaa kuvata! Näistä kuvista nyt suunnilleen näkee millaiset sukat ovat kyseessä, mutta tarkemmat yksityiskohdat jäänevät hämärän peittoon. Kuten myös (onneksi) se, että lankakerän vaihduttua uuteen myös langan sävy muuttui. Olen useamman kerran kuullut, että samaan työhön käytettävien lankojen pitäisi aina olla samaa erää. Koskaan ei ole mitään ongelmaa koitunut, vaikka olenkin käyttänyt milloin minkäkin erän lankaa. No, kerta se on ensimmäinenkin! Aloitin sukat varastosta löytämälläni vanhalla kerällä. Se loppui ennen ensimmäisen sukan lapaa, jolloin jatkoin työtä uudella juuri ostamallani langalla. Vasta kun sukka oli melkein valmis ja näin työn ensimmäistä kertaa kirkaassa päivänvalossa tajusin, että vanhan ja uuden langan välillä oli selvä sävyero! Pohdin pitkään pitäisikö minun purkaa jo tekemäni sukka, mutta lopulta päädyin siihen, ettei ero ole niin merkittävä. Varsinkin, kun sukat hieman käytössä nuhraantuvat ei sitä erota enää kukaan. Mutta otinpahan opikseni tästä :)

Musta lanka tuo haasteita paitsi kuvaajalle myös neulojalle. Virheitä on vaikeampi huomata ja tekeminen käy helposti tylsäksi, kun katselee vain mustaa lankamöykkyä. Ei ihme, että mustaa lankaa välteltiin aina ala-asteen käsityötunneilla!

Lempisukat

Tässä on nyt esittelyssä ehdoton lempisukkamallini! Vuosien saatossa tällä ohjeella on tullut kudottua varmaan viisi jos ei kymmenenkin sukkaparia. Monet joka tapauksessa! Ohje löytyy itseltä tätä nykyä jo takaraivosta, mutta alunperin olen sen löytänyt täältä. Näitä sukkia olen kutonut niin harmaina kuin sateenkaaren värisinäkin. Malli toimii mielestäni mainiosti minkä värisenä vaan ja on todella kiva jalassa. Sukkiin olen tosin tainnut aina kutoa alkuperäistä ohjetta lyhyemmät varret.

Siskoni on kova tyttö käyttämään villasukkia ja kudonkin hänelle aika ajoin uuden sukkaparin. Tällaisilla yllätin hänet viime pääsiäisenä Tallinnan reissullamme. Kuvat ovat mitä ovat (taustalla hotellin yksinkertainen ja rauhallinen tekstiilimaailma ;) ), mutta kyllä niistä varmaan käsityksen saa! 

Lankana näissä hemaisevissa yksilöissä on käytetty Novitan 7 Veljestä -lankaa ja värinä on vaahtokarkki. Aivan ihanat keväiset sävyt!

Monen muunkin mallisia sukkia olen vuosien saatossa siskolleni kutonut, mutta jostain syystä nämä (nykyään tosin hieman kulahtaneempina) kyllä aina löytävät tiensä jalkaan jostain kaapin perältä!